Tänään alkaa uusi jatkokertomus: Tähän ketjuun postitan tietoja Borgin linnasta (Porvoon linnavuori) ja sen vauhdikkaasta historiasta. Käsittelin aihetta aikaisemmin tuolla seikkailuideat palstalla (Seikkailussa Kummastuksen musta kirstu). Henkilösuhteet menevät tässä "virallisemmassa" osiossa vähän eri tavalla kun asioita on ehtinyt tuumia tarkemmin.

Porvoon linnavuorihan on oikeastikin olemassa ja se on erinomainen pistäytymiskohde: harva Suomen linnavuorista on yhtä hyvin hoidettu ja niin helposti saavutettavissa (kävelymatka Porvoon keskustasta). Todellisessa maailmassahan Porvoon linnavuori on ajoitettu esineistön perusteella vasta 1200-1300 luvuille. Se on voinut olla keskeneräiseksi jäänyt keskiaikainen linnarakennusprojekti. Jotkut tutkijat epäilevät sen puolestaan liittyneen tansakalaisten sotaretkiin Viroon (rakennustavan perusteella).

Roudan maassa Porvoon linnavuori on kuitenkin paljon vanhempaa perua ja sen käyttöikä pidempi. Teksti tulee pätkissä ja toivon mukaan saan linkitettyä mukaan myös kuvia. Olkaa hyvät:
__________________________

Borgin linna

Linnajoki virtaa Salpausselältä Suomenlahteen vehmaassa laaksossa. Vanajantaan joen ohella se on hämäläisille kulkureitti etelään Suomenlahdelle. Linnajoen laakso olisi otollinen paikka myös maataloudelle, mutta asutus ei ole kuitenkaan juurtunut sinne, sillä se sijaitsee syrjässä Hämeen rintamailta. Suomenlahden rannikkoa asuttavat myös merirosvot ja metsänpeikot, joten uudisraivaus vaatisi uskallusta.

Linnan rakentajat
Borginlinnan historia on vaiheikas ja sitä ovat monet valloittajat pitäneet hallussaan. Linnan aikaisemmat vaiheet ovat huomattavasti vaatimattomammat. Linnan rakentamisessa voidaan hahmottaa neljä selkeää vaihetta: hämäläinen vartiovuori viikinkiajan alussa, vallihaudalla varustettu Borginlinna, hämäläinen vartiolinna ja kaksinkertainen kehälinna viikinkiajan lopussa. PJ voi valita ne vuodet, joina aikakaudet vaihtuvat. Toki hahmojen toimet voivat vielä mutkistaa näitäkin vaiheita (anna niiden vaan polttaa se, jos yritystä on tarpeeksi).

1. Hämäläinen vartiovuori
Linnajoen nimi tulee pienestä linnavuoresta, jonka avulla hämäläiset vahtivat reittiä merelle. Vanajantaan sataman merkityksen kasvaessa Linnajoen satama jää vähälle huomiolle ja suurimman osan vuotta Linnajoen linna on autio. Linnan varustukset ja laen keittokodat rappeutuvat ja lahoavat talvien lumien alla, eikä Linnajoen linna suojele enää pitkään Hämettä.
Ensimmäisellä hämäläiskaudella linna ei ole juuri mäkeä kummempi. Sen laki on sisemmän linnakkeen kokoinen, mutta rinteet eivät ole säännölliset tai kovin jyrkät. Laella on jokunen aitta ja keittokota, sekä aita ja sitä voi hädin tuskin nimittää linnavuoreksi. Pikemminkin kyseessä on tähystys- ja leiripaikka.

2. Borginlinna
Pieni ja yksinäinen linna oli alkujaan mitätön hämäläisten linnojen joukossa. Kun viikinkien idäntien merkitys kuluvan vuosisadan aikana kasvaa, niin myös Linnajoen varustus kokee uuden kukoistuksen.
Viikinkien matkat itään lisääntyvät ja noina aikoina Linnajoelle muuttaa Länsi-Göötanmaalta isäntä Borg Väkevä kolmen poikansa ja palvelusväkensä kanssa. Borg on kotimannuillaan lainsuojaton, sillä hänen poikansa tappoi erään kuninkaan sukulaismiehen ja verikostosta vannottiin hirmuista. Ulkomailla Borg uskoo olevansa turvassa Göötanmaan ylimysten kostolta.

Sibbe on pojista vanhin, raivokohtauksia saava kuumaverinen miehenalku, joka on maineikas kirveenheittäjä ja kuulu voimistaan. Nimenomaan Sibbe aiheutti perheen murheet lyömällä eräissä häissä kuninkaan veljenpojan hengiltä. Helsing on veljeksistä keskimmäinen, tyyni ja heikkoluinen poika, jolle ennustaja kotimaassa lupasi suurinta kohtaloa koko Väkevän suvussa. Nuorimmainen, Borg Borgsson, on vasta pikkulapsi. Miesväen lisäksi linnassa asuu emäntä Inge, perheen ainoa tytär Ingeborg, palvelusväkeä ja muutama suomalainen orja.

Borgin suunnitelmana oli varustaa vankka linnoitus ja hyvä taukopaikka, jossa kaukomailta palaavat viikinkilaivat voisivat hankkia täydennyksiä. Paikka oli ihanteellinen välietapille. Borgilla on vahva usko ja näkemys siihen, että ensimmäiset viikinkiretket ovat vasta alkua. Sitä mukaa kun rikastuneet retkeilijät palaavat kotimaahansa, yhä uudet nuorukaiset ja vanhemmatkin äijät tulevat kaukokaipuun valtaan ja silloin Borgin linna on jo valmis ja tarjoaa matkahuoltoa menijöille. Borgin aikana linnan ympärille kaivetaan vallihauta ja sisälinnaan keskustornin alakerta muurataan kivestä.
Isä Borg riitaantuu vanhimman poikansa Sibben kanssa. Kunhan muutama huonekalu on saatu rikottua, Sibbe lähtee ovet paukkuen linnasta, elääkseen omillaan ja unohtaakseen perheensä ja sukunsa. Borg tekee keskimmäisestä pojasta Helsingistä perijänsä ja Sibbe ryhtyy vapaaksi ammatinharjoittajaksi (meri- ja rantarosvoksi).

3. Hämäläinen vartiolinna -Riimuvuori

Hämäläiset eivät jää toimettomina katselemaan viikinkien toimia. Vuosikymmenen tai ehkä kappaleen toistakin Borg saa rakentaa linnaansa rauhassa, mutta kun turuilla ja toreilla käydään ivailemaan, että kuinka pitkälti se Häme enää ulottuukaan suolamerestä suolamereen, niin mitta tulee viimein täyteen. Hämeen kuninkaan johdolla varustetaan eteläisestä ja itäisestä Hämeestä suuri sotajoukko, joka tunkeutuu Linnajoelle ja piirittää Borgin linnan.
Vaikka linna on vankka ja sen varustukset hyvin rakennettuja, niin todennäköisimmin hämäläinen sotajoukko onnistuu ennemmin tai myöhemmin valloittamaan sen. Juhlat ovat suuria ja linnan ympärille suunnitellaan Vanajan veroista kaupunkia ja viikingeille naureskellaan yleisesti. Piirityksessä tuhoutuneet osat jälleenrakennetaan, mutta suuria perusparannuksia linnaan ei tulla tekemään.
Vaikka hämäläiset ovat ylpeitä komeasta linnasta, se sijaitsee edelleen liian syrjässä, jotta siellä voisi vakituiseen majoittaa edes pientä sotaväkeä. Linnalle annetaan uusi ja komea nimi, Riimuvuori, linnasta löytyneiden riimukirjoitusten takia. Linna pyritään pitämään asuttuna ainakin kesäisin, jolloin hyökkäykset ovat todennäköisimpiä. Sadonkorjuuaikaan ja talvisin se on kuitenkin viikkoja tyhjillään tai vain muutaman vartijan tai satunnaisen matkaajan asuttama.

4. Kaksinkertainen kehälinna

Borg Borgsson, Borginlinnan rakentajan nuorin poika kuitenkin selviytyi hämäläisten hävitysretkestä ja haluaa isänsä linnan ja kotinsa takaisin. Ellei hän, niin viimeistään hänen poikansa kokoaa useamman pitkälaivallisen verran sotureita ja murtautuu vuorostaan Borginlinnaan. Hämäläiset lyödään ja linna päätyy toistamiseen viikinkien haltuun.
Tällä kertaa linna myös vahvistetaan ulommalla vallihaudalla ja linna saa lopullisen muotonsa. Hämäläisten täytyy taipua siihen, että sveealaiset ovat saaneet pysyvän jalansijan Hyydenmaan rannikolla, jota he viikingit nimellä Nyland, Uusimaa. Linnajoen nimeksi vakiintuu Sveealaisittain Borgå ja hämäläiset alkavat kutsua Borginlinnaa tästä mukaillulla muodolla Porvo.
Tällöinkään linna ei kuulu Svean tai Götanmaan kuninkaille, vaan se on pikemminkin itsenäinen kartano. 1100-luvulla rannikolle muuttaa kuitenkin yhä uusia uudisasukkaita Roslagenista ja linnan viereen alkaa kasvaa isompi kylä, jossa puhutaan enimmäkseen saarten kieltä.

Mainiota, kiitoksia. Tällä pääseekin jo pitkälle :)

-Eipä kestä. Tässä vielä hieman:

Seikkailuideoita

Pitkä talvi

Borgin perheen ensimmäiset talvet uudessa linnassa ovat ankaria. He asuvat vieraassa ja monella tavalla vihamielisessä maassa, jossa ruoka on vähissä ja metsiä asuttavat villipedot ja vielä fennien maan vielä pahemmat möröt. Hahmot voivat olla perheen jäseniä tai seikkailijoita, jotka jäävät talven yllättäminä loukkuun linnan vieraiksi ja ehkä Borg pyytää heitä jäämään suojelemaan väkeään talven yli.
Talven pitkinä kuukausina on metsästettävä riistaa leipäviljan lisukkeeksi ja kohdattava metsän pimeydestä hiipiviä mörköjä. Ehkä ruoka hupenee niin vähiin, että on lähdettävä talven selkään ostamaan jauhoja Janakkalasta. Ellei Sibbe-poika ole vielä muuttanut kotoa, täytyy hahmojen kestää myös hänen raivonpuuskiaan. Toisaalta Sibbe haastaa pystyviä hahmoja mielellään kaikenlaisiin asetaitoihin liittyviin kilpailuihin, kuten kirveenheittoon, jousiammuntaan ja pukkitappeluun. Hän osaa kyllä hävitä, mutta etsii tällöin ankarasti uutta lajia, jossa voisi voittaa voittajansa.

Kummastuksen musta kirstu

Suomenlahden vastainen ranta on enimmäkseen asumatonta seutua, sillä viikinkien idäntie kulkee rannikkoa pitkin, eikä seudulle siksi uskalleta asettua asumaan. Rannikolla huhutaan asuvan myös hiisiä ja merirosvoja. Yksi kovimpia rantarosvoja on nimeltään Sibbe Berserkki, viikinkipäällikkö Borg Väkevän poika. Hänen tunnuksensa on musta susi ja tuota lippua välttävät vesillä monet viikingitkin.
Sibbe Berserkki eli vuosia rantarosvona ja metsäläisenä, mutta sai sitten Hyydenmaan hiisiltä haltuunsa merkillisen taikaesineen. Kummastuksen musta kirstu on suuri arkku. Kun tuo arkku avataan, niin sen sisältä loikkaa heti viisi kyynärän mittaista pikkumiestä, joilla on kiviset kengät ja kiviset vaatteet päällään. Hetken ne katsovat kysyvästi kirstun avaajaa ja tuolloin on ne käskettävä pikaisesti töihin. Ne käyvät työhön nopeasti ja tekevät töitä väsymättä ja jättiläisen voimin. Ellei miekkosia käsketä töihin, ne tappavat arkun avaajan ja pakkaavat tämän arkkuun. Seuraavan kerran kirstussa on yksi mies vähemmän.
Sibbe ymmärsi arkun toiminnan ja käyttää sitä häikäilemättä hyväkseen. Hän kerää ympärilleen rosvoseurueen ja rakentaa Hyydellemaalle arkun työvoiman avulla mäkilinnan, jota ympäröivät kaksinkertaiset vallihaudat. Sibben kukkoilu käy sekä hämäläisten että viikinkien hermoille. Sibbesborg on linnoituksena kuin vähän pienempi kopio Borginlinnasta. Sibbesborg sijaitsee edellisestä länteen suurten metsien kätköissä, mutta kävelymatkan päässä rannikolta.
Sibben käskyssä on kummastuksen mustan kirstun lisäksi joukko rantarosvoja. Siben miehet pukeutuvat kaikki sudennahkaan ja sudenhampaisiin ja pyrkivät pelottamaan vastustajiaan hurjalla ulkonäöllään. Juorujen mukaan he ovat kaikki tyyni berserkkejä, jotka voivat muuttua susiksi, mutta tämän täytyy olla liioittelua.

Kamppailut Borginlinnasta

Hahmot voi luonnollisesti vetää mukaan linnan valloitusvaiheisiin useammassakin kohdassa. Hämäläisten hyökätessä Borginlinnaan kuninkaansa johdolla, voivat seikkailijat olla tiedustelijoita, vakoojia tai vaikka rivimosureita. Yhtä hyvin Borg voi hätätilassa palkata hahmot kuljettamaan vaimonsa ja alaikäisen poikansa turvaan ennen linnan luhistumista.
Kun viikingit palaavat valloittamaan linnan, on sotureille taas kysyntää. Valloittajat voivat palkata paikallisia seikkailijoita oppaikseen ja rynnäkköavuksi, tai sitten hahmot voi istuttaa linnaan vartijoiksi ylivoimaista valloittajaa vastaan.
Eikä mikään estä pelinjohtajaa tuomasta linnan muureille myös muita taisteluita. Ehkä hämäläiset yrittävät vielä kerran valloittaa linnan takaisin tai kenties hahmot joutuvat suojautumaan siellä Sibben susibersekkejä vastaan.

Hyvä havaintokuva viimeisestä rakennusvaiheesta on ainakin Hirsilinnojen aika- teoksessa.