Ultima Thule sijoittuu pelinä hyvin samantapaiseen maailmaan kuin Roudan maa. Oikeastaan ainoa merkitsevä ero on Pohjolan sijainti. Ultimassa Pohjola sijaitsee nykyistä Etelä-Pohjanmaata vastaavalla alueella. Roudan maassa tuolla on vain Malax ja vanhoja raunioituneita ja romahtaneita taloja kun taas Kelevalasta tuttu Pohjola on Vienanmeren rannalla.
Ultima Thule on sikäli sovelias systeemi, että sillä voi pelauttaa seikkailuja Roudan maassa suoraan ilman sen kummempia muuttamisia. Useille olennoille tarvitsee toki peliteidot ja varsinkin noitien loitsuja joutuu vähän kehittämään.
Pidemmän päälle moni asia saattaa kuitenkin ryhtyä tökimään. PJ joutuu joka tapauksessa kirjoittamaan osumapaikkataulukon kirjan sisäsivujen pimennosta muistiin näkyvälle paikalle ja suunnittelemaan hahmolomakkeen uudelleen kun kuudesosan siitä haukkaa höpsö taakkataulukko (kannattaa unohtaa tuo jatkuva kilojen kirjanpito muutenkin, aiheuttaa vain anoreksiaa). Hahmoista saa tehtyä järkyttävän epätasapainoisia supertaistelijoita jo alussa. Taitojakin kannattaa keksiä muutama lisää, jos niitä käyttää sellaisenaan.
Ultima Thulen taikasysteemi on kuitenkin loitsurunojen osalta niin tyylikäs, että se kannattaa ympätä toiseen systeemiin, jos mahdollista. Itse olen pelitestannut Routaa useille systeemeillä ja eniten olen tähän mennessä pitänyt Ultima Thulen ja Stormbringerin sekasikiöstä.
Tämä toimii lähinnä siten, että hahmot luodaan Stormbringerin systeemillä ja loitsut tulevat Ultima Thulen mukaan. Stormbringeristä tosin on karsittu rankalla kädellä aseita, lukutaitoa ja joitain muitakin taitoja. Pappi- luokan korvaavat tietäjä/noita ja salamurhaaja on kielletty (salamurhaaminen vaatii liikaa sivistystä ja rautakautinen soturikulttuuri suosii kiperissä tilanteissa mieluummin avointa murhaamista).
Mahti-ominaisuuden nimeksi tulee paremmin soveltuva väki ja loitsujen onnistumismahdollisuus on väkix5 (-kärsitty vahinko ja ylimääräinen taakka) Koska Stormbringerissä hahmoilla on keskimäärin huomattavasti vähemmän kestopisteitä kuin Ultimassa, niin Kostosanoista tulee käytännössä kuolonsanat, mutta muuten loitsut kääntyvät kauniisti systeemistä toiseen.
Ihan vain pelin tasapainottamisen ja mielenkiinnon kannalta olen lisäksi käyttänyt Praedorista tuttuja etuja ja haittoja. Koska Stormbringerissä ei ole loitsuja, niin loitsut hankitaan eduilla, joita vastaan tulee aina jokin haitta. Yhden loitsun hahmot saavat ihan ilman edestä ja ellei hahmo halua yhtään loitsua niin loitsuttomuus lasketaan haitaksi. Hahmo, jonka luokka on noita/tietäjä, saa iästään riippuen PJ:n valitseman määrän loitsuja ammatin puolesta. Loitsujen lisäksi eduilla voi hankkia ystäviä, taikaesineitä ja erikoiskykyjä. Haitat puolestaan avat erilaisia tekijöitä, jotka rajoittavat hahmon elämää (kuten vaikkapa metsännenä).
Systeemin etuna on ollut lähinnä se, että se on itselleni tutuin ja pyörii nopeasti ja tarinaa katkomatta. Ultima Thulen saisi varmasti yhtä helposti kytkettyä Cthulhun tai RuneQuestin systeemiin, mutta Stormbringerissä on minusta nopeampi ja arvaamattomampi (=armottomampi) haavoittumissyteemi.
Jos pelailee suoraan Ultima Thulen säännöillä, alkaa luultavasti oian kaivata uusia hirviöitä. Koska UT:n hirviöiden ominaisuudet ovat sangen lyhyet, on Roudan kuvaukset helppo muuttaa pelitiedoiksi.
Pelinjohtaja voi yksinkertaisesti päättää olennon kestopisteet, osumaprosentit ja sopivan vahingon vertaamalla otusta karhuun. Näin ollen vaikka Hookanalla voisi olla 10-15 terveyspistettä, hyökkäyksiä vuoron aikana 6 (4 kynnet + 2 nokka) ja hyökkäysten osumatodennäköisyys 25-30 kullakin (olennon kokemuksesta riippuen). Kynsien vahinko sitten n3 ja nokan n4.
Kävin vähän aika sitten yliopiston kirjastossa lukemassa Äskooveeärrää (SKVR). Teki kyllä vaikutuksen ja keräsin muistiin hienoimpia ja peliin parhaiten soveltuvia runoja. Nuo niteet ovat ihan kuin tosielämän loitsukirjoja.
Katsotaan, jos laittaisi tänne jotain näytteitä.
Jos aikaa riittää niin voisitkos laittaa esimerkkejä noista haittaavista ominaisuuksista, kuten tuosta "metsänenä"stä
Metsänpeitto on selkeä (luulisin), eksymistä metsään ja ylipäänsä metsän laittamista hanttiin hahmon teoille (asioiden löytäminen esimerkiksi yrtit ja ruoka).
Samoin muutama sananen tuosta SKVR teoksesta, löytyykös se sillä nimellä ihan kirjastosta ja odottelen innolla siitä muutamia esimerkkejä :)
SKVR eli Suomen kansan vanhat runot kulkee myös epävirallisesti suomen suurimman kirjan tittelillä. Kyseessä on usean hyllymetrin tilaa vievä kirjasarja, johon on kerätty Lönnrotin ja kumppaneiden keräämä kalevalainen ja muu vanha suomalainen runous. Siinä runot ovat siis kerätyissä alkuperäisasuissa ilman yhdistelemistä.
Tavallisista kirjastoista saattaa löytyä kyseisen maakunnan nide (tuo on järjestetty keräysalueittain) ja mahdollisesti myös viimeisin nide, johon on kerätty vuosisadan alussa sensuurin kynsiin jääneet seksuaaliset runot (Kyrvän kymmen nimeä ja Vitun vihut jne.)
Pitänee laittaa noita haittojakin kootusti tänne. Metsännenää olen käyttänyt Roudan maassa ikävänä ihosairauksena, joka tarttuu vihaisesta metsästä. Tauti lyö nopeasti sosiaalisen stigman, sillä uskotaan, että metsännenään sairastunut ei saa riistaa ja hänen seurassaankin metsästäminen on vaikeaa.