Tämän aiheen idea on samantapainen kuin vastaantulijan. Roudan maa kuvailee keskeisiä suomalaisen mytologian olentoja, mutta jotkut peliporukat käyttävät runsaasti erilaisia olentoja ja tuosta listasta puuttuu muutenkin joitakin otuksia ja hirviöitä.

Monet suomalaiset hirviönnimet vaativat niinikään selittämistä. Minkälainen on hooperi, ahotarrikka tai ärjämöinen? Vanha kansa on jättänyt monien mielenkiintoisten olentojen tarkemman kuvailun puolitiehen.

Sana on siis vapaa. Oletko kehittänyt hirviön, joka mielestäsi sopii suomalaiseen mytologiaan tai tunnetko jonkun kansantarinoiden otuksen, joka puuttuu Roudan maasta, mutta kuuluisi kalevalaiseen fantasiaan? Jaa keksintösi muiden kanssa ja kerro, minkälaisen hirviön sinä kehittäisit pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle.

EDIT: Ylikriittinen omia tuotoksia kohtaan ei kannata olla, sillä nämähän ovat vain muille pelaajille hyödyksi ja hämmästykseksi.

Hevo

Hevonen on kalevalaisilla alueilla tavallinen kotieläin. Kalevalan hevoset ovat pienikokoisia liinaharjoja, kylmäverisiä ja sitkeitä työhevosia, joilla on leppeä luonne. Ne sopivat sekä metsätyöhin että auran varteen ja ovat herkästi omistajansa ylpeys. Mutta kuten nimikin sanoo, hevonen on vain pieni ja lempeä hevo.

Hevot ovat lähes sukupuuttoon kuolleita eläimiä, mutta vielä niitä on jonkin verran jäljellä. Hevot ovat kiukkuisia ja vapaudenhaluisia hevoseläimiä. Ne ovat suurikokoisia ja niiden karva on karhea ja pitkä. Hevojen väri vaihtelee lähes yhtä paljon kuin hevostenkin, mutta yleensä ne ovat ruskeita. Hevo ei kesyynny herkästi ja kesytettynäkin se on arvaamaton ja pahaluonteinen otus, joka soveltuu lähinnä sotaratsuksi. Tämä johtuu siitä, etteivät hevot säiky äkillisiä ääniä ja liikkeitä hevosten tapaan ja ne purevat ja potkivat huitovia ihmisiä herkästi.

Syy hevon harvinaisuuteen on sen vaativuus. Hevo ei tyydy yhtä niukkaan elantoon ja pieneen talliin kuin tavallinen hevonen ja hevo ja hevonen risteytyvät huonosti. Hevotamman ja hevosoriin jälkeläiset eli hevovarsat kun ovat useimmiten syntymävikaisia. Terveitä hevovarsoja syntyy vähän, sillä hevoja ei ole paljon jäljellä ja ne ovat hajaantuneet laajalle alueelle. Maanviljelijä-kirvesmiehelle on myös huomattavasti enemmän käyttöä hyväluonteisesta työhevosesta kuin tulisesta sotaratsusta.

Roolipeleissä hevo voi olla hankala aarre. Se on arvokas ja kulkee mukana, mutta sen hoitaminen on hankalaa ja se aiheuttaa paljon päänvaivaa. Mahtitalojen isännillä voi olla hevo ratsunaan. Ainakin Kesälahden Kiteellä on hevo ja Kulsialan pitäjässä Rahkoilan kylässä asuu soturi, jolla on musta hevo.

Hevon pelisäännöt:
Ellei sääntökirjassa ole dire horse-eläintä, niin tavallisen hevosen ominaisuuksia nostamalla (lähinnä suurempi voima ja koko+ paremmat hyökkäyskyvyt) saa hevon pelitiedot tehtyä melko helposti.

EDIT: lyhyitä esimerkkejä pelisysteemisovelluksista
*ANKH: N13, Al n8, Ko L, Sp 24, evp 24, h 2 kaviota, va n8+2, yl. harvinainen, TL10, SL 8 MV5
*D&D: käytä dire horsen tietoja. Ne löytyvät Master of the Wild -kirjasta.
*Praedor: kuten hevonen, mutta ominaisuudet maksimiin, suoja 1 (paksu karva),hyökkäys 14 ja vaurio 9. Voi myös hyökätä kahden kimppuun yhtä aikaa, jolloin jälkimmäiseen hyökkäykseen tulee noppa lisää.
*Stormbringer: kuten hevonen, mutta ominaisuudet maksimiin (KOK36, VOI 36). Nosta jokaista hyökkäyskykyä +20% ja haarniskan (iho & karvoitus) teho nollasta kahteen. Vahinkomuutos nousee 3d6:een voiman ja koon takia.
*Ultima Thule:Voima 80, RH 50, Terv 50, matkustus 40 km/pv, hyökkäyksiä 2/vuoro (potkee tai puree), aste 35 kullakin ja vahinko 2d8.

Vironsusi

Kalevalaisilla alueilla tunnetaan tarinat ihmissusista. Niitä ei kuitenkaan ole havaittu ja useimmissa tarinoissa ihmissudet liitetään kaukaisiin maihin tai ainakin meren taakse. Ihmissutta useammin käytetty nimitys on vironsusi, sillä ihmissusitarinat kulkeutuvat Kalevalaan etelästä. Todennäköistä onkin, että Suomenlahden takana lykantropiaa esiintyy. Ei ole siis lainkaan mahdotonta, että ihmissusiakin saattaisi kalevalan kankailla jolkotella, jos joku epäonninen laivamatkustaja tuo virontaudin etelän tuliaisina.

Useimmat susiksi muuttuvat ihmiset Roudan maassa ovat saaneet Loviattarelta loitsun, jonka avulla muutos on mahdollinen. Vrt Emuut.

Tutkin tuossa taas kansanperinnettä ja löysin muutaman uuden hirviön. Vaikuttaa tosin siltä, että nämä otukset kuuluvat fiktien luokkaan, eli ne on keksitty peölkästään pelottelutarkoituksessa, eikä niiden olemusta tai käyttäytymistä ole johdettu mistään ilmiöstä tai tarinasta.

Siltikin, mikäli kenelläkään on mitään lisätietoja, teorioita tai ehdotuksia seuraavien olentojen ominaisuuksista ja elintavoista, niin odotan kiinnostuneena.

Mettänhöntti: kahdella jalalla kulkeva, karhumainen, tavattu nyk. Peräseinäjoen ympäristössä.

Kanahiiri: nämä asuvat sängyn alla. Ei liene kovin vaarallinen?

Möykähäinen: pitää meteliä

Öörinki: asuu kaivoissa. Levinneisyysalue keskittyy nykyisen Ikaalisen seudulle.

Elevi: pieleveteläinen hirviö.

Olen työstänyt pidennettyä versiota Turjalaismarjatan veri-seikkailusta. Kyseinen seikkailu tulee toivon mukaan joulun tienoissa vapaaseen levitykseen nettiin, ja sieltä löytynee myös elevien tarkempi kuvaus.

Elevi

Ennen vanhaan täällä asuivat erilaiset olennot ja eläimet. Monet noista olennoista ovat kuolleet jo sukupolvia sitten sukupuuttoon, kuten karvaiset mammutit, villasarvikuonot ja luolakarhut.

Vaikka nuo eläimet ovat kuolleet ja kadonneet maailmasta, niin niiden henget saattavat yhä elää Tuonelan syrjäisissä osissa. Joskus kuolleiden eläinten henget onnistuvat murtautumaan elävien maailmaan ja ottamaan eläimen ruumiin ja hahmon. Elevit ovat näitä eläimiä: ne ovat harvoin suuria ja ne ovat metsästäjille täysin outoja, eikä niille ole keksitty nimiä. Näitä vieraita eläimiä kutsutaan eleveiksi. Ne ovat haudantakaisa muistoja muinaisrantojen ajalta, joskin tämä on vain harvojen noitien tiedossa. Useimmille Roudan maan asukkaille elevit ovat vain nimettömiä riistaeläimiä, jotka ovat poikkeuksellisen kärttyisiä ja kiukkuisia kokoisikseen.

Mikäli jollakin on lisätietoja saamelaisen folkloren guovdi-olennosta, niin kuulisin mielelläni. On tullut kirjoiteltua taas useamman taruolennon kuvaus talteen, mutta tuo vaikuttaa erittäin kiinnostavalta.

Ahotarrikkakin on nimenä niin hauska, että sen on pakko olla olemassa.

Vielä muutama vekkuli otus:

Vilukainen
Mommeli
Pänky
Köpi
Aakki
Hooperi
Röppä
Pänky

Kokeillaanpa näkyykö kuvan suora linkittäminen: tuossa on aljopuu.


tai ellei näy
linkki

Ropeconissa 2005 opin pari uutta asiaa suomalaisista monstereista:

-meikäläisen perinteen ihmissusilla on ihmisen metsästystaidot, eli ne ovat aika traagisia ja säälittäviä otuksia, jotka ottanevat turpaansa koirilta ja poroiltakin.

-Aarnihaltijasta Roudan maassa ei olekaan vielä mitään. Täytyy korjata tuokin puute. Usein häränhahmoinen olento, joka vartioi kulta-aarretta ja saattaa putsata kultaa ihmismäuisessä hahmossa.

-Ennen pyyt olivat suurempia. Mahdollisesti jopa elefnatin mittaa :P (kiitos Tomi)

-Kesälahden Tappajahiehostakin tulette vielä kuulemaan. Kyllä paikalliperinne on hieno asia. Sitäpaitsi kuka PJ voi vastustaa olentoa, joka virtsaa uhrinsa päälle?